kevät
kevät (Finnisch)
Substantiv
| Singular | Plural
| |
|---|---|---|
| Nominativ | kevät | keväät
|
| Genitiv | kevään | keväiden/keväitten
|
| Partitiv | kevättä | keväitä
|
| Akkusativ | kevät/kevään | keväät
|
| Inessiv | keväässä | keväissä
|
| Elativ | keväästä | keväistä
|
| Illativ | kevääseen | keväihin
|
| Adessiv | keväällä | keväillä
|
| Ablativ | keväältä | keväiltä
|
| Allativ | keväälle | keväille
|
| Essiv | keväänä | keväinä
|
| Translativ | kevääksi | keväiksi
|
| Abessiv | keväättä | keväittä
|
| Instruktiv | kevään | keväin
|
| Komitativ | — | keväineni- + Possessivsuffix
|
Worttrennung:
- , Plural:
Aussprache:
- IPA: [ˈkeʋæt]
- Hörbeispiele: kevät (Info)
Bedeutungen:
- [1] Frühling
Gegenwörter:
- [1] syksy
Beispiele:
- [1]
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.