kuu
kuu (Finnisch)
Substantiv
| Singular | Plural
| |
|---|---|---|
| Nominativ | kuu | kuut
|
| Genitiv | kuun | kuiden kuitten
|
| Partitiv | kuuta | kuita
|
| Akkusativ | kuu kuun |
kuut
|
| Inessiv | kuussa | kuissa
|
| Elativ | kuusta | kuista
|
| Illativ | kuuhun | kuihin
|
| Adessiv | kuulla | kuilla
|
| Ablativ | kuulta | kuilta
|
| Allativ | kuulle | kuille
|
| Essiv | kuuna | kuina
|
| Translativ | kuuksi | kuiksi
|
| Abessiv | kuutta | kuitta
|
| Instruktiv | — | kuin
|
| Komitativ | — | kuineni- + Possessivsuffix
|
Worttrennung:
- kuu
Aussprache:
- IPA: [kuː]
- Hörbeispiele: kuu (Info)
Bedeutungen:
- [1] Mond als Satellit eines Planeten (der Erdmond wird großgeschrieben)
- [2] Monat
Synonyme:
- [1] kiertolainen
- [2] kuukausi
Beispiele:
- [1]
Wortbildungen:
- kuukausi, kuunpimennys, kuunsirppi, kuutamo, kuu-ukko, puolikuu, täysikuu, uusikuu
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.