vaikeus
vaikeus (Finnisch)
Substantiv
Singular | Plural
| |
---|---|---|
Nominativ | vaikeus | vaikeudet
|
Genitiv | vaikeuden | vaikeuksien
|
Partitiv | vaikeutta | vaikeuksia
|
Akkusativ | vaikeuden | vaikeudet
|
Inessiv | vaikeudessa | vaikeuksissa
|
Elativ | vaikeudesta | vaikeuksista
|
Illativ | vaikeuteen | vaikeuksiin
|
Adessiv | vaikeudella | vaikeuksilla
|
Ablativ | vaikeudelta | vaikeuksilta
|
Allativ | vaikeudelle | vaikeuksille
|
Essiv | vaikeuksena | vaikeuksina
|
Translativ | vaikeudeksi | vaikeuksiksi
|
Abessiv | vaikeudetta | vaikeuksitta
|
Instruktiv | — | vaikeuksin
|
Komitativ | — | vaikeuksineen- + Possessivsuffix
|
Aussprache:
- IPA: [ˈʋɑjkeɥs]
- Hörbeispiele: —
Bedeutungen:
Wortbildungen:
- vaikea
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.