ehto
ehto (Finnisch)
Substantiv
| Singular | Plural
| |
|---|---|---|
| Nominativ | ehto | ehdot
|
| Genitiv | ehdon | ehtojen
|
| Partitiv | ehtoa | ehtoja
|
| Akkusativ | ehto ehdon |
ehdot
|
| Inessiv | ehdossa | ehdoissa
|
| Elativ | ehdosta | ehdoista
|
| Illativ | ehtoon | ehtoihin
|
| Adessiv | ehdolla | ehdoilla
|
| Ablativ | ehdolta | ehdoilta
|
| Allativ | ehdolle | ehdoille
|
| Essiv | ehtona | ehtoina
|
| Translativ | ehdoksi | ehdoiksi
|
| Abessiv | ehdotta | ehdoitta
|
| Instruktiv | — | ehdoin
|
| Komitativ | — | ehtoine- + Possessivsuffix
|
Worttrennung:
Aussprache:
- IPA: [ˈexto]
- Hörbeispiele: —
Bedeutungen:
- [1] Bedingung
Beispiele:
- Kaikki ehdot tulee varmistaa laatiessaan kirjallista sopimusta. - Alle Bedingungen müssen geprüft werden, wenn man einen schriftlichen Vertrag erstellt.
Charakteristische Wortkombinationen:
Wortbildungen:
- ehdollinen, ehdoton, ehdottaa, ehtotapa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.