voima
voima (Finnisch)
Substantiv
Singular | Plural
| |
---|---|---|
Nominativ | voima | voimat
|
Genitiv | voiman | voimien
|
Partitiv | voimaa | voimia
|
Akkusativ | voiman | voimat
|
Inessiv | voimassa | voimissa
|
Elativ | voimasta | voimista
|
Illativ | voimaan | voimiin
|
Adessiv | voimalla | voimilla
|
Ablativ | voimalta | voimilta
|
Allativ | voimalle | voimille
|
Essiv | voimana | voimina
|
Translativ | voimaksi | voimiksi
|
Abessiv | voimatta | voimitta
|
Instruktiv | — | voimin
|
Komitativ | — | voimineen- + Possessivsuffix
|
Aussprache:
- IPA: [ˈʋojmɑ]
- Hörbeispiele: —
Bedeutungen:
Herkunft:
Beispiele:
- [1] Sinun pitää työntää voimalla.
- Du musst mit Kraft schieben.
- [1] Uusi sääntö astuu voimaan ensi maanantaina.
- Die neue Regelung tritt nächsten Montag in Kraft.
- [?] He hävisivät tämänkin ottelun, vaikka he taistelivat kaikin voimin.
- Sie verloren auch dieses Match, obwohl sie mit aller Kraft kämpften.
Charakteristische Wortkombinationen:
- [?] hevosvoima, ilmavoimat
Wortbildungen:
- voimistelu, voimistella
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.