käännös
käännös (Finnisch)
Substantiv
Singular | Plural
| |
---|---|---|
Nominativ | käännös | käännökset
|
Genitiv | käännöksen | käännösten, käännöksien
|
Partitiv | käännöstä | käännöksiä
|
Akkusativ | käännöksen | käännökset
|
Inessiv | käännöksessä | käännöksissä
|
Elativ | käännöksestä | käännöksistä
|
Illativ | käännökseen | käännöksiin
|
Adessiv | käännöksellä | käännöksillä
|
Ablativ | käännökseltä | käännöksillä
|
Allativ | käännökselle | käännöksille
|
Essiv | käännöksenä | käännöksinä
|
Translativ | käännökseksi | käännöksiksi
|
Abessiv | käännöksettä | käännöksittä
|
Instruktiv | — | käännöksin
|
Komitativ | — | käännöksineen- + Possessivsuffix
|
Aussprache:
- IPA: [ˈkæːnːøs]
- Hörbeispiele: —
Bedeutungen:
- [1] Übersetzung
- [2] Wende, Kurswechsel
Beispiele:
- [1] En lue Oskar Wildeä alkuperäisessä kielessä vaan suomenkielisenä käännöksenä. - Ich lese Oskar Wilde nicht im Original sondern als finnische Übersetzung.
- [2] Vain nopealla käännöksellä he pystyivät välttymään törmäämästä toiseen alukseen. - Nur mit einer schnellen Wende konnten sie es verhindern, mit einem anderen Schiff zusammenzustoßen.
Wortbildungen:
- kääntää, kääntäjä
Übersetzungen
|
|
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.