käännös

käännös (Finnisch)

Substantiv

Singular Plural

Nominativ käännös käännökset

Genitiv käännöksen käännösten, käännöksien

Partitiv käännöstä käännöksiä

Akkusativ käännöksen käännökset

Inessiv käännöksessä käännöksissä

Elativ käännöksestä käännöksistä

Illativ käännökseen käännöksiin

Adessiv käännöksellä käännöksillä

Ablativ käännökseltä käännöksillä

Allativ käännökselle käännöksille

Essiv käännöksenä käännöksinä

Translativ käännökseksi käännöksiksi

Abessiv käännöksettä käännöksittä

Instruktiv käännöksin

Komitativ käännöksineen-
+ Possessivsuffix

Aussprache:

IPA: [ˈkæːnːøs]
Hörbeispiele:

Bedeutungen:

[1] Übersetzung
[2] Wende, Kurswechsel

Beispiele:

[1] En lue Oskar Wildeä alkuperäisessä kielessä vaan suomenkielisenä käännöksenä. - Ich lese Oskar Wilde nicht im Original sondern als finnische Übersetzung.
[2] Vain nopealla käännöksellä he pystyivät välttymään törmäämästä toiseen alukseen. - Nur mit einer schnellen Wende konnten sie es verhindern, mit einem anderen Schiff zusammenzustoßen.

Wortbildungen:

kääntää, kääntäjä


Übersetzungen

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.